Turun kauppakorkeakoulussa rahoitusta opiskeleva Mikael Kemppainen (Twitter: @funancial1) FUNDeeraa sijoittamista opintojensa lisäksi myös vapaa-ajan puolella ja on monen sijoittamisesta kiinnostuneen iloksi jakanut ajatuksiaan FUNDeeraus-nimisen Youtube-videosarjansa kautta. Tämänkertaisen Volavartti-haastattelun kantavana teemana on sijoittamisen psykologinen puoli, joten päästetään Turun oma Richard Thaler vastaamaan 15 tiukkaan sijoitusaiheiseen kysymykseen:
Mitkä ovat mielestäsi vaarallisimpia psykologisia harhoja sijoittamiseen
liittyen?
Psykologiset tekijät ovat hyvin vahvasti läsnä markkinoilla ja sijoittajan arjessa, mikä johtaa helposti tilanteeseen, jossa sijoittaja on itse itsensä pahin vihollinen. Sijoittajan onkin hyvä tiedostaa yleisimmät psykologiset harhat, jotka saattavat vaikuttaa salakavalasti omaan tekemiseen. Seuraavassa mielestäni kolme vaarallisinta psykologista harhaa.
Laumakäyttäytyminen
Potentiaaliset sijoituskohteet, joihin huomiomme kiinnittyy, ovat esimerkiksi osakesijoitusten kohdalla usein ne yhtiöt, joista olemme kuulleet jo aikaisemmin. Tietyt yhtiöt ovat Twitteristä alkaen useassa paikassa toistuvasti esillä. Yhtiöiden ympärillä voi pyöriä melkoinen hype, ja tämä voi ajaa laumakäyttäytymiseksi kutsuttuun ilmiöön. Tuloksena voi olla hirvittävän huono sijoituspäätös, ellei sitten kyseessä ole sellainen sijoitusstrategia ja -tyyli, joka pyrkii hyödyntämään hype-ilmiötä, ja jossa hyödyntäjä ymmärtää sijoittajapsykologiaa ja markkinasyklejä.
Esimerkiksi jokin yllättävä, positiivinen uutinen, jonka vuoksi yhtiö on alun perin hypännyt positiiviseen hypetyskierteeseen, on melkoisella todennäköisyydellä leivottu osakkeen hintaan ja siihen vielä päälle ylimääräistä fetaa. Tulikuuman ja suositun osakkeen kurssinousulle ei siis saada enää välttämättä lainkaan tukea yhtiön tuloksesta ja näkymistä. Sijoittaja ryntää ostohousut jalassa muun lauman mukana kalliojyrkännettä kohti. Ostoja ajaa halu päästä mukaan tuottoihin ja usko siitä, että hinnannousu jatkuu ja osake saadaan myytyä kalliimmalla myöhemmin.
Kuten Benjamin Graham ilmaisee asian; osakemarkkina toimii lyhyellä aikavälillä kuin äänestyskone, mutta pitkällä aikavälillä kuin vaaka. Ali- ja yliarvostettujen osakkeiden hinnat tasoittuvat ennemmin tai myöhemmin oikeille tasoilleen. Kun osakkeen hinta alkaa korjaantua kohti todellista tasoaan, eikä ostajaa löydykään enää korkeammalle hinnalle, sijoittaja on tilanteessa, jossa on joutunut ”greater fooliksi” eli suuremmaksi typerykseksi. Tässä kohtaa sijoittaja on mahdollisesti pudonnut kalliojyrkänteeltä menetettyjen pääomien rotkoon. Laumakäyttäytyminen toimii myös toiseen suuntaan, ja romahduksissa se on kuin bensaa heittäisi liekkeihin. Pelko siitä, että toinen tietää jotakin, mitä minä en tiedä, ajaa painamaan myy-nappia.
Yliluottamus
Ihmisen taipumusta liialliseen itsevarmuuteen ja yliluottamukseen on helppo lähestyä klassisen tutkimuksen kautta, missä ihmisiltä kysytään heidän ajotaidoistaan suhteessa muihin kuljettajiin. 80–90 % vastaajista arvioi, että he itse ovat taitavampia ja turvallisempia kuljettajia kuin muut kuljettajat. Tätä tulosta on helppo peilata sijoitusmaailmaan. Kuten Daniel Kahneman, eli Thinking Fast and Slow -kirjan kirjoittaja, on esittänyt, erityisesti sijoittajat ovat alttiita liialle itsevarmuudelle, koska he antavat usein liikaa painoa omille taidoilleen ja kieltävät tuurin roolin tapahtumissa.
Esimerkiksi sijoittajan, joka on alkanut sijoittamaan osakemarkkinoilla tämän vuoden toisen kvartaalin aikana tapahtuneiden osakekurssien voimakkaiden elpymisten aikana, ja on mahdollisesti onnistuneesti saanut melkoisia tuottoja sijoituksilleen, on syytä pitää jalat maassa ja pohtia omien taitojensa osuutta kyseisten tuottojen saavuttamisessa.
Käyttäytymistieteellisen rahoituksen tutkijat uskovat, että sijoittajien yliluottamus yritysten tulevaisuuden kasvun ennustamista kohtaan johtaa yleiseen taipumukseen kasvuosakkeiden ylihinnoittelulle. Itse allekirjoitan tämän väitteen omien kokemuksien kautta täysin, koska omissa ensimmäisissä kasvuyhtiöanalyyseissäni piirsin ihan liian luottavaisin mielin nuolia positiivisiin skenaarioihin huonolla menestyksellä. Vaikka itsevarmuus ja optimismi onkin hyväksi noin yleisesti, on kuitenkin syytä pysähtyä, hengittää ja miettiä asioita kriittisesti ja analyyttisesti. Sijoittajan kannattaa etsiä ensin vastaus kysymykseen ”mikä voi mennä pieleen?”, niin asiaa saattaa katsoa ehkä eri silmin.
Vahvistusharha
Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä on vahvistusharha, joka liittyy siihen, että sijoittaja antaa enemmän painoa mielipiteille ja asioille, jotka ovat linjassa hänen omien mielipiteidensä ja ajatusten kanssa. Esimerkiksi, kun sijoittaja etsii informaatiota potentiaaliseen sijoituskohteeseen liittyen, hän saattaa sivuuttaa vähättelevästi kriittisen tärkeitä, mutta omista ajatuksista risteäviä mielipiteitä ja seikkoja. Oma analyysi on tehtävä totta kai pohjalle ja uskottava sen pohjalta syntyvään omaan näkemykseen, mutta vahvistusharha liittyy lähinnä siihen, että analyysi jää vaarallisen vajaaksi.
Kuvaile sijoitusstrategiaasi.
Sijoitusstrategiani keskittyy mahdollisten markkinatehottomuuksien eli virhehinnoittelutilanteiden hyödyntämiseen ja lisäksi kasvavien alojen vahvojen ja uskottavien pelurien etsimiseen. Kasvaviin aloihin panostaminen on dominoivampi osa sijoitustrategiaani, jossa korostuu yhtiön ja sen toiminnan ymmärtäminen. En osta yhtiöitä, joiden toimintaa ja mahdollisuuksia en kykene riittävän luotettavasti arvioimaan.
Markkinoiden epätehokkuuksien paikantamisessa hyödynnän fundamenttianalyysia tosiasiallisen arvostuksen ymmärtämiseksi sekä arvostusta tasoittavien katalyyttien tunnistamiseksi ja niiden toteutumisten todennäköisyyksien arvioimiseksi. Tähän osaan strategiaa menee esimerkiksi salkkuuni edullisesti poimittu käytettyjen autojen kauppaa harjoittava Kamux, joka ei ehkä ole samassa joukossa kasvavia aloja edustavien yhtiöiden kanssa.
Strategian kasvuun keskittyvästä osasta haluan sanoa, että olen erittäin mielelläni mukana uskottavassa kasvutarinassa, jos sen toteutumiseksi on olemassa riittävät edellytykset, kuten selkeästi tulosta tuottavat investoinnit ja tarinaa tukevat markkinatrendit. Omistusaika on suurimmassa osassa tapauksista selkeästi pidempi kuin markkinoiden tehottomuuksiin perustuvassa strategian osassa.
Mihin sijoitit viimeksi?
Nyt on kesän ajan ollut hiljaisempi jakso ostojen osalta, ja viimeisimpänä sijoituksena olen ostanut Kamuxia tämän vuoden kesäkuun lopun tuntumassa. Osakkeen hinta niiasi tuolloin selkeästi hienoisen nousun jälkeen ja käytettyjen autojen myynti näytti tilastojen valossa kirkkaan vihreää valoa.
Mitä muuta salkustasi löytyy?
Viimeaikaisten myyntien jälkeen salkkuni kattaus on kohtalaisen suppea eikä varsinkaan kasvuyhtiöiden osalta kuvasta niinkään normaalitilannetta. Omistuksistani löytyy tällä hetkellä enää Kamuxia, Eezyä, Qt Groupia, Nokiaa (kyllä, Nokiaa) ja EUNL ETF-rahastoa. Tällä hetkellä katseeni on kiinnittynyt huolelliseen tarkasteluun ja analyysiin, ja etsin itselleni sopivimpia omistuskohteita, mikä tuntuu rehellisesti yllättävän hankalalta tämän kevään sukellusten jälkeen tapahtuneen nousun jälkeen.
Viimeaikaisista myynneistä: viimeisimpänä olen myynyt salkustani kaikki jenkkiläisen kyberturvallisuusteknologiayhtiö Crowdstrike Holdingsin osakkeet aggressiivisen nousun jälkeen.
Revenio vai Qt?
Jos en tietäisi kummastakaan yhtiöstä käytännössä mitään, ja käyttäisin tismalleen saman verran aikaa molempiin yhtiöihin perehtymiseen, niin ymmärtäisin melko varmasti Qt:sta, sen toiminnasta ja erityisesti myytävistä tuotteista huomattavasti enemmän. Revenion tapauksessa terveysteknologisten laitteiden laadun ja potentiaalin tosiasiallinen ymmärtäminen on tässä tapauksessa yksi kompastuskivi itselleni. Qt:n valitsisin siis siksi, että pystyisin tekemään luotettavampia johtopäätöksiä nykytilanteesta, arvostuksesta ja tulevaisuudesta. Salkkuuni Qt Group on päätynyt, koska yhtiöllä on kunnianhimoiset tavoitteet ja sitoutunut johto, joka on osoittanut kykynsä toteuttaa strategiaa menestyksekkäästi.
Miten sijoitusurasi sai alkunsa?
Sijoitusurani alkoi muovautumaan, kun aloitin opintoni Turun kauppakorkeakoulussa. Sijoittamisen aloittaminen oli kuitenkin pyörinyt päässä jo pitkään, mutta koin aluksi, että varallisuuteni ja osaamiseni ei kuitenkaan riittäisi, ja rahan mahdollinen häviäminen tuntui ajatuksena ylitsepääsemättömältä asialta. Sijoittaminen oli saanut mielessäni kuitenkin erityisen aseman ja opiskelupaikan saamisen myötä alkoikin niin sanotusti tapahtumaan.
Kauppakorkeakoulu ympäristönä oli mitä otollisin sijoittamisen aloittamista ajatellen, koska heti opintojen alkusuoralla tutustuin valtavaan määrään uusia ihmisiä ja sitä huomasi löytävänsä itsensä toistuvasti keskusteluista, jotka liittyivät rahoitusmarkkinoihin ja osakkeisiin tavalla tai toisella. Jopa tavatessani nykyisen tyttöystäväni (opiskelee myös kauppakorkeakoulussa), ensitreffeillä löytyi jossakin vaiheessa yhteistä keskusteltavaa osakkeista.
Yritin aluksi tehdä mielestäni mahdollisimman järkeviä päätöksiä vallitsevan tilanteen, käytettävissä olevien varojen, ajan ja osaamisen puitteissa. Ensimmäiset sijoitukseni olivatkin puhtaasti rahastosijoituksia, kunnes päätin koittaa hieman taitojani osakepoiminnassa ja tein ensimmäisen suoran osakeoston, joka tosin oli kuitenkin vielä hieman turhan hätiköity. Ensimmäisessä suorassa osakeostossa raha vaihtui todella tärkeään oppiin, eikä se sijoituksena ollut se näyttävin suoritus. Huomasin kuitenkin kehittyväni sijoittajana nopeaa tahtia: opintojen myötä osaamiseni ja ymmärrykseni kehittyi koko ajan ja luonnollisesti kehityin jatkuvasti myös vapaa-ajalla. Saavutin pisteen, jossa oli mielestäni aika luopua lähestulkoon kaikista rahastosijoituksista ja perustaa sijoituspäätökseni analyysiin, koska huomasin nauttivani siitä ja koin, että kykenen tekemään itse hyviä sijoituspäätöksiä. Tässä kohtaa alokaskausi oli mielestäni ohi ja sijoitusurani alkanut.
Miten tiivistäisit sijoittamisen tärkeimmät asiat yhteen lauseeseen?
Osakkeen hinta voi laskea aina lisää, vaikka se olisi kuinka matala ja osakkeen hinta voi nousta aina ylemmäs, vaikka se olisi kuinka korkea, ja tämän ymmärtämiseksi paras tapa oppia sijoittamaan on sijoittaa.
Parhaat lukemasi sijoituskirjat?
Kaksi sijoituskirjaa, jotka ovat mielestäni antaneet reilusti vastinetta rahoille ja ajatuksia omaan tekemiseen ovat Joel Greenblattin You Can Be a Stock Market Genius ja Aswath Damodaranin The Little Book of Valuation.
You Can Be a Stock Market Genius käsittelee erilaisia yritysjärjestely- ja erikoistilanteita sijoittajan näkökulmasta. Kirjan kohtalaisen korni nimi lähettää varmasti varoitussignaaleja, ja tämän takia opus jää monella hyllyyn. Kirja on mielestäni jo pelkästään kerronnan puolesta erinomaisen dekkarin tasoa, kiitos todella mielenkiintoisesti rakennettujen case-tarkastelujen, joita on ilo lukea. Kirja olettaa, että lukijalla on halussaan sijoittamisen peruskonseptit ja kyky ymmärtää tilinpäätöksissä ja muissa taloudellisissa raporteissa ilmeneviä asioita. Analyysin hoitaa Greenblatt, mutta kirja tarjoaa paljon ajateltavaa, kun ymmärtää itse, että mistä on kyse. Alapuolella on vielä kuva erikoistilanteista, joita kirja käsittelee:
The Little Book of Valuation tarjoaa napakan paketin yhtiöiden arvonmäärittämiseen. Kirjassa tutuksi tulevat niin eri toimialoilla toimivien yritysten kuin eri elinkaaren vaiheissa olevien yritysten arvonmäärittäminen. Kirja nostaakin esille asioita, joita ei välttämättä aina tule ajatelleeksi. Kokonaisuudessaan mukavan selkokielinen ja informatiivinen paketti verrattuna kauppakorkeakouluissakin kurssikirjallisuutena oleviin Damodaranin laajempiin opuksiin. Mainittakoon myös tässä kohtaa, että Damodaranin Youtube-kanava on hinta-laatusuhteeltaan suorastaan älytön.
Ketä sijoittajaa arvostat kaikista eniten?
Koska sijoitusstrategiani on kaksiosainen, on varmasti syytä nimetä strategian molempien osien muodostumiseen vaikuttaneista sijoittajista kaksi eniten arvostamaani.
Philip Arthur Fisher – jo edesmennyt, mutta aikanaan harvemmin haastateltu ja vähemmän ison yleisön joukossa tunnettu sijoittaja, joka tehnyt uraauurtavaa työtä kasvusijoittamisen parissa. Välillä luonnehdittu jopa kasvusijoittamisen isäksi. Fisher ja hänen viisautensa ovat vaikuttaneet paljon omaan ajatteluun ja tekemiseen.
Joel Greenblatt – Edellisessä kysymyksessä listasinkin hänen kirjansa yhdeksi parhaimmaksi sijoituskirjaksi, jonka olen lukenut. Greenblattin teksteissä on mielestäni uskomaton ulosanti, ja hänen viisauksiansa ovat tukemassa huikea track record.
Mikä on tähänastisen sijoitusurasi unohtumattomin hetki?
Tämä ei ole yksittäinen hetki, mutta vuosi 2020 on ollut osakemarkkinoilla yksi unohtumattomien hetkien sarja.
Millaisia tunnuslukuja käytät sijoituskohteita seuloessasi?
Hyödynnän puhtaassa pintapuolisessa seulonnassa eli ilman sen syvempää analyysia tapahtuvassa etsinnässä seuraavia tunnuslukuja: liikevaihdon ja tuloksen kasvulukuja, EV/EBIT-, EV/EBITDA- tai EV/EBITA-lukua, EV/liikevaihto, P/B, P/E ja ROE. Tykkään kasata edellä mainituista tunnusluvuista taulukon useammalta vuodelta minimoidakseni tunnuslukujen antaman staattisen kuvan ja havaitakseni mahdolliset mielenkiintoiset trendit paremmin. Tässä trenditarkastelussa saattaa joissakin tapauksissa olla mukana myös liikevoitto-% ja nettotulos-%.
Liikevaihdon ja tuloksen kasvuluvuista haen pohjaa tulevaisuuden kasvun ennustamiseen ja vertailen kasvulukuja yhtiön markkinan kasvulukuihin. Tästä on hyvä siirtyä analyysissä pohtimaan yhtiön roolia markkinoilla, ja esimerkiksi sitä, miten nopeasti ja kannattavasti yhtiö pystyy kasvamaan alan muihin toimijoihin nähden.
Käytettävä arvostuskerroin määrittyy pitkälti yhtiön ja sen toiminnan luonteen mukaan. Esimerkiksi pankki-, vakuutus- ja rahoitusyhtiöihin sovellan P/B-lukua, koska niillä taseen kirjanpitoarvot ovat lähellä markkina-arvoja. ROE:n eli oman pääoman tuotolla koitan saada nopean kuva siitä, kuinka hyvin yhtiön johto kykenee hyödyntämään pääomia tuottojen tekemisessä.
Mainittakoon myös, että seulontaprosessini mahdollisille sijoituskohteille ei muodostu pelkästään tunnuslukuseulonnasta. Merkittävä osa seulonnasta muodostuu hyvän ystäväni kanssa pidettyjen viikoittaisten tapaamisten keskusteluista, joissa käymme läpi eri yhtiöitä ja ylipäätään potentiaalisista analyysikohteita, sijoituskuulumisia ja kaikkea mahdollista. Tapaamisissa lähestymme yhtiöitä hieman eri tulokulmista ja analyysin kohteeksi valikoituu hyvin usein yhtiöitä, jotka eivät päätyisi jatkokierrokselle tunnuslukuseulonnassa.
Mitkä ovat mielestäsi tällä hetkellä kuumimpia ns. hypeosakkeita?
Novavax – COVID-19-rokotteen takia osakekurssissa on käynyt melkoinen ryminä ja pauke. YTD-tuotto nyt (3.9.2020) enää kevyet 2 601 % elokuun laskujen jälkeen.
Eastman Kodak – tuli kylläkin jo rymisten alas, mutta todella ajankohtainen esimerkki hypen ilmentymisestä.
Teslan ympärillä on pyörinyt melkoinen hype viime aikoina. Teslan hype on edesauttanut myös Nikolan kaltaisia hype-tempauksia. Teslan mahdollisuudet ja näkymät ovat kuitenkin kieltämättä melkoiset, kun katse pidetään todella pitkällä aikavälillä.
Jos osakkeita ei saa valita, mihin sijoittaisit tällä hetkellä?
Jos listaamattomien yhtiöiden osakkeet ja rahastot jäävät myös kokonaan tarkastelun ulkopuolelle, niin raha hakeutuisi mahdollisesti kiinteistöihin sekä markkinatilanteesta riippuen kultaan ja uskottavilla projekteilla liikkeellä oleviin kryptovaluuttoihin.
Mikä on suurin sijoitusvirheesi?
Long story short: Nokia.
Kysymys edelliseltä vieraalta: Kumpi on sinulle tärkeämpää sijoittamisessa: euromääräinen/prosentuaalinen tuottotavoite vai itse prosessi ja itsesi kehittäminen ja uuden oppiminen?
Ehdottomasti itse prosessi, itsensä kehittäminen ja jatkuva uuden oppiminen. Yksittäisiin yhtiöihin sijoitettaessa pelkästään jatkuvasti dynaamisempi, muuttuva maailma vaatii taustalle jonkinlaisen kehittymisprosessin, jotta sijoittaja voi ymmärtää esimerkiksi sijoituskohteidensa riskit paremmin ja yrittää sitä kautta hallita salkkunsa riskejä.
Iso kiitos Mikaelille haastatteluun osallistumisesta! Suosittelen lämpimästi ottamaan Mikaelin sijoitusaiheista sisältöä tuottavat Funancial-tilit seurantaan Instagramissa ja Youtubessa!
Disclaimer: Tämän kirjoituksen sisältöä ei tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä arvopapereita. Tämän kirjoituksen sisältö kuvastaa kirjoittajan ja haastatellun omia näkemyksiä, eivätkä tässä kirjoituksessa esitetyt ajatukset ole sijoitusneuvoja. Sijoitusneuvoja ei voi antaa tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita sijoitukseen olennaisesti vaikuttavia tekijöitä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoitusten arvo voi muuttua ja sijoitustoiminta sisältää riskin sijoitetun pääoman menettämiselle jopa kokonaan.