Päivät pitenevät ja monen sijoittajan suosikkivuodenaika alkaa jo häämöttämään horisontissa. Suomalaisten pörssiyhtiöiden maksamat osingot kilahtelevat sijoittajien tilille perinteisesti kevään mittaan. Luvassa on jälleen tuottoisa kevät osingonmetsästäjille, sillä analyytikkoennusteiden mukaan jopa kymmeneltä Helsingin pörssin yhtiöltä odotetaan yli seitsemän prosentin osinkotuottoa.
Mikä on osinko?
Osinko on osakkeenomistajille jaettava osuus yhtiön tuloksesta. Helsingin pörssin yhtiöt maksavat keskimäärin noin puolet tuloksestaan osinkoina ulos. Osinkotuottojen (osingon ja osakekurssin välinen suhde) keskiarvo on ollut viime vuosina noin 3,5 %. Tämä tarkoittaa, että jos omistat 1 000 eurolla Helsingin pörssin osakkeita, saat vuodessa keskimäärin 35 euroa osinkoja.
Osa pörssiyhtiöistä jakaa lähes koko tuloksensa osinkoina, osa puolestaan jättää ison osan tuloksesta yhtiön sisälle esimerkiksi kasvuinvestointeja varten. Osingonjakosuhdetta (osingon ja osakekohtaisen tuloksen välinen suhde) tarkastelemalla voi selvittää, onko osingonjako kannattavalla pohjalla, vai jaetaanko suurta osinkoa vain osakkeenomistajien mieliksi. Jos osingonjakosuhde on lähellä 100 prosenttia tai sen yli, jaetaan yhtiöstä enemmän rahaa ulos kuin tulos sallisi. Se ei pitkällä aikavälillä ole kestävää.
Osinkodippi ja muut tärkeät termit
Osingonjakoon liittyy melkoinen termiviidakko. Osingonjakoa koskevat päätökset tehdään yhtiökokouspäivänä. Osinkoa saadakseen osake on omistettava ennen irtoamispäivää, joka on yleensä yhtiökokouspäivästä seuraava päivä. Osinkoon on oikeutettu, mikäli osaketta omistaa täsmäytyspäivänä, joka puolestaan on kaksi päivää yhtiökokouspäivän jälkeen. Koska osakekauppojen selvitysaika on kaksi päivää, osaketta täytyy omistaa viimeistään yhtiökokouspäivänä. Monimutkaista vai mitä?
Yksinkertaistettuna: Omista osaketta viimeistään yhtiökokouspäivänä, mikäli haluat saada osingot tilillesi!
Osingonmaksuun liittyy ilmiö nimeltä osinkodippi. Osakekursseilla on tapana laskea yhtiökokouspäivän ja irtoamispäivän välissä noin osingon verran. Ilmiölle on looginen syy, sillä osinkoa voi ajatella tilisiirtona omistajan taskusta toiseen. Osinko kilahtaa pankkitilille, mutta sama rahamäärä on pois yhtiön varoista, joten sen markkina-arvo (ja siten myös osakekurssi) laskee.
Osingonjako vai kasvuinvestoinnit?
Onko osinkojen maksaminen yhtiöille aina kannattavaa? Vastaus on ei. Mikäli yhtiöllä on investointikohteita, jotka tuottavat yhtiölle enemmän markkina-arvoa kuin maksamatta jätetyt osinkoeurot, osinkoa ei kannata jakaa. Jos tarpeeksi hyvin tuottavia investointikohteita ei kuitenkaan ole, kannattaa ylimääräiset tuloseurot jakaa osinkoina omistajille.
Jatkuvasti suuren osingon maksaminen on pois yhtiön liiketoiminnan kasvusta. Tämän takia sijoittajan tulisi pelkän suuren euromääräisen osingon tarkastelun sijaan kiinnittää huomiota siihen, jääkö varoja myös kasvun rahoittamiseen. Vaikka osingon määrä ja osinkotuotto näyttäisivät paperilla hyvältä, pitkällä aikavälillä ylisuuren osingon maksaminen ei yleensä ole kestävällä pohjalla.
Kuten monessa muussakin asiassa, myös osinkojen suhteen kannattaa keskittyä määrän sijasta laatuun. Maltillinen muutaman prosentin osinkotuotto ja vuosittain kannattavasti kasvava osinko terveellä osingonjakosuhteella on usein se paras mahdollinen skenaario.
Olennaista toki on myös se, mitä sijoittaja tekee saamilleen osinkoeuroille. Osinkojen käyttäminen kulutukseen tai tilillä makuuttaminen ei tuota lisäarvoa. Osingot tulisi aina tilanteen salliessa sijoittaa uudelleen, jotta sijoittaja pääsisi hyötymään korkoa korolle -efektistä parhaalla mahdollisella tavalla.
Osinkojen verotus
Pörssinoteerattujen osakeyhtiöiden osingoista 15 % on verovapaata ja 85 % veronalaista pääomatuloa. Pääomatulojen veroprosentti on 30 000 euroon asti 30 % ja sen ylittävältä osalta 34 %, joten sijoittajalle osinkotulojen veroasteeksi jää 25,5 - 28,9 %.
Jos saat vuoden aikana 1 000 euroa osinkoja, eikä sinulla ole muita pääomatuloja, verotus menee seuraavasti:
- 15 % = 150 euroa on verovapaata
- 85 % = 850 euroa on verotettavaa pääomatuloa
- Vero: 850 € x 30 % = 255 €
- 1 000 euron osingosta jää käteen siis 1 000 € - 255 € = 745 €
Helsingin pörssin osinkokoneet
Sammon osinkohistoria on yksi Helsingin pörssin vakuuttavimmista. Luvassa on mahdollisesti jo kymmenes peräkkäinen vuosi, jolloin osingon määrä on kasvanut edellisvuoteen verrattuna. Tähän asti osingonmaksu on ollut melko vakaalla pohjalla, mutta ennusteiden perusteella osingonjakosuhde ylittänee 100 prosentin rajan tulevina vuosina, mikäli tulos ei merkittävästi kasva tai osinko pienene. Myös Sammon osakkuusyhtiö Nordea on tyypillisesti keikkunut osinkotuottolistausten kärkipaikoilla vuodesta toiseen.
Jos hakee tappavan tasaista osinkovirtaa, kiinteistösijoitusyhtiö Citycon on hyvä ratkaisu. Liikevaihto ja tulos junnaavat samoissa lukemissa vuodesta toiseen, eikä osingon määräkään ole hetkeen muuttunut. Cityconin osingonjakosuhde on noin 75-80 % tuloksesta, mikä johtaa 6-8 % osinkotuottoon vuodessa riippuen vallitsevasta osakekurssista.
Rahastoyhtiö Titanium ja pääomasijoitusyhtiö CapMan roikkuvat usein Helsingin pörssin osinkotuottolistojen kärkipäässä. Yhtiöillä ei ole merkittäviä investointitarpeita, joten ne pystyvät jakamaan lähes kaiken tuloksensa ulos osinkoina.
Osinko on kaksiteräinen miekka. Kannattavasti kasvava osinko on pitkäaikaiselle sijoittajalle hyvä (ja usein ainoa) tulonlähde ostojen ja myyntien välillä. Toisaalta lisäarvoa ei synny siinä, että raha siirtyy yrityksen kassasta sijoittajan taskuun. Monissa tapauksissa parempi ratkaisu olisi jättää osingot yhtiön sisälle kasvuinvestointeihin käytettäväksi.
Se on kuitenkin varmaa, että kevään lähestyessä koittaa huuma. Salkkuja aletaan täyttämään osinko-osakkeilla ja osinkotuottolistausten kärkipäästä löytyvät osakkeet käyvät kaupaksi kuin häkä. Ennen ostopäätöstä kannattaa kuitenkin pelkän osinkotuottoprosentin sijaan muistaa selvittää myös muut tekijät yhtiön taloudellisen tilan suhteen.
"The thing is, if you're just oogling fat current dividend yields you are missing the more profitable boat. When it comes to dividend investing, the far smarter play is to zero in on companies that consistently increase their dividend payouts." -Wealthifi -sijoitusbloggaaja