Sijoittaminen for Dummies osa 5: Sijoitusstrategiat

Yksi sijoittamisen hienoimpia puolia on miljoonat erilaiset lähestymistavat ja periaatteet, joiden kautta omaa sijoitustyyliä voi lähteä rakentamaan. Voit päättää sijoittaa arvoyhtiöihin, kasvuyhtiöihin, laatuyhtiöihin, teknologiayhtiöihin, suomalaisiin yhtiöihin, kulutustavarayhtiöihin tai vaikkapa pienyhtiöihin. Voit valita helpon tavan sijoittamalla koko maailman pörssiyhtiöiden kehitystä seuraavaan indeksiin. Voit valita hiukan työläämmän tavan ja kovan analyysin kautta onnistua haravoimaan juuri ne yhtiöt salkkuusi, jotka todennäköisimmin kymmenkertaistuvat seuraavien vuosien aikana. Ja mikä parasta, oli valittu strategia melkein mikä tahansa, tarpeeksi pitkällä aikavälillä todennäköisyys tehdä mukavat voitot on erittäin suuri. 

Sijoittaja.fi vertaili sijoitusstrategioiden tuottoja vuosien 1988-2017 väliseltä ajalta verrattuna markkinaindeksiin eli osakemarkkinoiden keskimääräiseen tuottoon. Ainoastaan kasvuyhtiöstrategia osoittautui tuolla aikavälillä niukasti tappiolliseksi verrattuna indeksiin. (Markkinaindeksi tuotti tosin sekin kyseisellä aikavälillä noin 600 %.) Tässä blogipostauksessa perehdytään muutamien yleisimpien strategioiden pääpiirteisiin. Yksittäisiin strategioihin uppoudutaan tarkemmin tulevissa artikkeleissa. 

Arvosijoittaminen

Kaikkien sijoitusstrategioiden isä. Simppeli, helpohkosti toteutettavissa oleva strategia, joka on tutkitusti myös tuottoisa. Yksinkertaistettuna arvosijoittaja ostaa yhtiöitä, jotka ovat syystä tai toisesta aliarvostettuja verrattuna niiden todelliseen arvoon. Perinteisesti aliarvostettuja yhtiöitä etsitään hinnan ja tuloksen välistä (P/E-luku) tai hinnan ja oman pääoman välistä (P/B-luku) suhdetta tutkimalla. Nykyajan arvosijoittaja keskittyy myös laatuun ja ostaa hyviä yhtiöitä silloin, kun niitä saa halvalla. Arvosijoittajan pahin sudenkuoppa liittyy juurikin yhtiöiden laatutekijöihin. Hinta on halpa yleensä hyvästä syystä, eikä pohjalta välttämättä ole suunta ainoastaan ylöspäin.

Lääketeollisuusyhtiö Orion oli arvosijoittajalle yksi otollisimmista Helsingin pörssin kohteista keväällä 2018. Yhtiö on laadukas ja asemansa vakiinnuttanut, mutta huolet erinomaisen kannattavuuden säilymisestä painoivat osakekurssin pahimmillaan alle 23 euron. P/E-luku oli ennustetuloksella laskettuna tuolloin noin 15, joka on laadukkaalle yhtiölle varsin maltillinen luku. Huhti- tai heinäkuun pohjalukemista Orionin osakkeita ostaneet sijoittajat ovat tähän päivään mennessä saaneet noin 30 % tuoton rahoilleen. 

Kasvusijoittaminen

Kasvusijoittaja ostaa voimakkaasti kasvaneita yhtiöitä, joiden liiketoiminnalla on kovat kasvuodotukset myös tulevaisuudessa. Useimmiten yhtiöt, joilta odotetaan hurjaa kasvua, ovat myös sen mukaisesti hinnoiteltuja pörssissä. Kasvusijoittajan suurin riski onkin, että yhtiön pörssikurssiin ladatut odotukset eivät toteudukaan, jolloin kovalla hinnalla ostettujen osakkeiden arvo sulaa käsiin. Parhaimmillaan kasvusijoittaja pääsee nauttimaan Applen, Amazonin tai Facebookin kaltaisten tarinoiden satumaisista voitoista.

Helsingin pörssistä hyvä esimerkki kasvuyhtiöstä on mm. silmänpainemittareita valmistava terveysteknologiakonserni Revenio. Yhtiön voimakas kasvu ja odotusten ylittyminen on näkynyt myös osakekurssissa, joka on kymmenessä vuodessa yli 14-kertaistunut ja viimeisen viiden vuoden aikanakin noussut yli 250 %.

Laatusijoittaminen

Laatustrategia on sattuneesta syystä oma suosikkini. Kaikista tiedonjanoisimmat voivat käydä lukemassa allekirjoittaneen ja hyvän ystäväni Jussi "Mr. Berkshire" Virtasen kirjoittaman opinnäytetyön laatusijoittamisesta tästä linkistä. Laatusijoittaja keskittyy erityisesti yhtiöiden liiketoiminnan laadukkuuteen ja tulevaisuuden näkymiin. Kohteena ovat vahvan markkina-aseman vakiinnuttaneet yhtiöt, joilla on merkittäviä kilpailu-etuja, kyvykäs yritysjohto, ja jotka kykenevät saamaan pääomilleen erinomaista tuottoa. Avain menestykseen on sijoittaa laadukkaisiin yhtiöihin kohtuuhinnalla. Laatustrategian edut tulevat esiin etenkin laskusuhdanteiden aikana, kun jyvät erotellaan akanoista ja veri virtaa kaduilla. Tälloin laatuyhtiöt pitävät pintansa huomattavasti muuta markkinaa paremmin ja sijoittaja välttyy suurimmilta tappioilta. Laatusijoittajan ongelmaksi muodostuu yleensä se, että laadukkaimpia yhtiöitä on harvoin tarjolla alennushintaan.

Sampo on loistava esimerkki suomalaisesta laatuyhtiöstä. Ifistä, Topdanmarkista ja Mandatum Lifestä koostuva, sekä Nordeasta ja Nordaxista ison siivun omistava konserni takoo nimensä mukaisesti kovaa tulosta vuodesta toiseen halliten Pohjoismaiden vakuutus- ja pankkisektoria. Sammon hallituksen puheenjohtajana häärää Björn Wahlroos, jonka toimista ja mielipiteistä voidaan olla montaa mieltä, mutta hänen liiketoiminnallisia saavutuksiaan ja kykyjään ei käy kiistäminen. Sampo on myös yksi harvoista Helsingin pörssin yhtiöistä, joka onnistuu kasvattamaan osinkoaan kannattavasti vuodesta toiseen.

Kärjistettynä:

ArvostrategiaKeskinkertaisia yhtiöitä halvalla.

Kasvustrategia: Voimakasta kasvua hinnalla millä hyvänsä.

Laatustrategia: Erinomaisia yhtiöitä kohtuulliseen hintaan.

Jos otetaan vertaus automaailmasta, arvoyhtiö on vähän kuin Kia. Halpa ja hintaansa nähden erinomainen ostos. Tesla puolestaan muistuttaa eniten kasvuyhtiötä: kallis, mutta täynnä uusinta teknologiaa. Eniten laatuyhtiön kaltainen on Audi, joka on luotettava ja aina hyvä valinta. Ei sieltä halvimmasta päästä, mutta hinta-laatusuhteeltaan oiva ostos.

Näissä kuvauksissa on toki vedetty hieman mutkia suoriksi. Nykypäivän arvosijoittaja keskittyy entistä enemmän myös laatuun, kasvusijoittaja pyrkii etsimään edullisempia diilejä, eikä laatusijoittajakaan tee sijoituspäätöksiä ilman riittävän suurta turvamarginaalia. Näihin strategioihin ja moniin hieman eksoottisempiinkin tutustutaan tarkemmin Sijoittaminen for Dummies -sarjan myöhemmissä osissa. Toiveita otetaan vastaan!