Hajauttaminen on olennainen osa sijoittamista, mutta samalla myös liiallista hajauttamista tulisi välttää. Miten sijoitukset kannattaisi hajauttaa ja miksi kaikkea ei kannata laittaa yhden kortin varaan? Siitä lisää tässä kirjoituksessa!
Mitä hajauttaminen käytännössä tarkoittaa?
Hajauttaminen on keino alentaa riskiä alentamatta kuitenkaan merkittävissä määrin tuottoa. Tarkoituksena on, että sijoitustoiminnan tuotot eivät ole riippuvaisia yksittäisen sijoituskohteen menestyksestä. Hyvin hajautetussa sijoitussalkussa on kohteita eri omaisuusluokista, eri toimialoilta ja eri maantieteellisiltä alueilta. Myös ajallinen hajautus on hyvä keino pienentää sijoittamiseen liittyvää riskiä.
Sijoittamisen riski koostuu yritysriskistä ja markkinariskistä. Markkinariski muodostuu kohteena olevien markkinoiden yleiseen kehitykseen vaikuttavista riskitekijöistä, eikä sitä voi hajauttamalla vähentää. Kyseessä voi olla finanssikriisi, tiettyjä alueita koskevat taloudelliset pakotteet tai muu ikävä skenaario, joka realisoituessaan saa koko markkinan laskusuuntaan.
Yritysriskillä puolestaan tarkoitetaan yksittäiseen sijoituskohteeseen liittyviä yrityskohtaisia riskitekijöitä. Yritysriskin osuutta on mahdollista vähentää merkittävästi hyvän hajautuksen avulla.
Miksi hajauttaminen kannattaa?
Haluaisitko pelata venäläistä rulettia siten, että revolverin sylinterissä on viisi patruunaa? Vai mieluummin "vain" yhdellä patruunalla? Jos valitsit jälkimmäisen, suosittelen lämpimästi harkitsemaan myös hajauttamista.
On hyvä muistaa, että kenelläkään ei ole kristallipalloa, jolla näkisi tulevaisuuteen. Kukaan ei voi varmaksi sanoa, mikä on paras sijoituskohde esimerkiksi seuraavan kymmenen vuoden ajaksi. Hajauttamalla hyötyy siitä, että eri sijoituskohteet käyttäytyvät erilaisissa tilanteissa eri tavoin, eikä tikan välttämättä tarvitse aina osua juuri siihen napakymppiin.
Sijoittamista viimeiseen hengenvetoon asti karttavat henkilöt muistelevat yleensä Talvivaaran, Nokian ja Stockmannin kaltaisia traagisia yksittäistapauksia, joiden vaikutuksen olisi voinut helposti minimoida huolehtimalla salkun riittävästä hajautuksesta. Valitettavan usein sijoittajien salkuista löytyy vain yksi tai kaksi yhtiötä, joiden menestyksestä koko salkun tuotto on riippuvainen.
Hajauttaminen eri omaisuusluokkiin
Osakkeet, korot, valuutat, raaka-aineet, metsä, asunnot ja niin edelleen. Erilaisia omaisuusluokkia löytyy lähes joka lähtöön, ja ne käyttäytyvät jokainen omalla tavallaan. Korrelaatio tiettyjen omaisuusluokkien välillä on vähäistä ja hajautuksen avulla on mahdollista saavuttaa tuottoa (tai ainakin pienentää tappioita) silloinkin, kun taloussuhdanne on heikko. Esimerkiksi kultaa pidetään yleisesti sijoittajien turvasatamana silloin, kun osakemarkkinalla rytisee.
Oheinen kuva havainnollistaa eri omaisuusluokkien tuottoa erilaisina ajanjaksoina. Mitä paremmin omaisuusluokka on kyseisenä vuonna pärjännyt, sitä lähempää kuvan vasempaa reunaa se löytyy. Kuvasta voidaan äkkiä todeta, että yksittäistä oikotietä onneen ei ole ainakaan viime vuosikymmenellä ollut.
Hajauttaminen eri toimialoihin
Omaisuusluokkien tavoin myös eri toimialojen yritykset pärjäävät eri tavalla taloussyklin vaiheesta riippuen. Niin sanotut defensiiviset osakkeet (esim. lääke- ja elintarviketeollisuuden yhtiöt) pärjäävät usein muita paremmin laskusuhdanteiden aikana. Defensiivisillä toimialoilla yleinen taloustilanne ei juurikaan vaikuta tuotteiden ja palveluiden kysyntään. Lääkkeitä ja leipää syödään, vaikka taloudella menisi heikomminkin.
Vastaavasti syklisempien alojen yhtiöt (esim. konepajateollisuus) kärsivät heikommasta taloussuhdanteesta huomattavasti enemmän. Laskusuhdanteessa yritysten investointihalukkuus laskee ja teollisuusyhtiöiden tilauskirjat alkavat huutaa tyhjyyttään. Noususuhdanteessa tilanne kääntyy päälaelleen ja syklisillä yhtiöillä on tapana menestyä defensiivisiä yhtiöitä paremmin.
Hajauttaminen eri maantieteellisiin alueisiin
Sijoitusmarkkinoilla ruoho on ajoittain vihreämpää aidan toisella puolen, joten maantieteellistäkään hajautusta ei tule unohtaa. On ajanjaksoja, jolloin kehittyvät markkinat tuottavat loistavasti, toisina hetkinä vahvoilla on puolestaan vaikkapa Amerikka. Kuten aiemmin esitetystä kuvasta käy ilmi, voi maantieteellisten alueiden välillä olla suuriakin eroja ajankohdasta riippuen.
Suomalaisillakin osakkeilla voi saada aikaan jonkinlaisen maantieteellisen hajautuksen, sillä moni Helsingin pörssiin listattu yhtiö toimii globaalisti ja merkittäväkin osa liikevaihdosta voi tulla muilta alueilta kuin Suomesta.
Hajauttaminen ajallisesti
Suurten kertasijoitusten ystäville huono ajoitus voi helposti koitua kohtaloksi. Oli aivan eri lähtökohta sijoittaa iso potti osakemarkkinoille vuoden 2008 kuin vuoden 2009 alussa. Esimerkiksi kuukausisäästämisen avulla pienempiä summia säännöllisesti sijoittamalla voit lopettaa arvailun, lakata murehtimasta markkinoiden liikkeistä ja sen sijaan hyötyä kurssiheilahteluista.
Kuinka monta osaketta tarvitaan hajautushyödyn saavuttamiseen?
Frank Reillyn ja Keith Brownin kirjassaan Investment Analysis and Portfolio Management esittelemässä tutkimuksessa todettiin, että noin 90 % hajauttamisen hyödyistä on saatavilla 12-18 osakkeesta koostuvalla hyvin hajautetulla salkulla. Toki on hyvä muistaa, että hyvin pieni osa menestyjistä tuo valtaosan osakemarkkinoiden tuotosta, joten esimerkiksi 12 osakkeen salkku ei välttämättä tarjoa vielä optimaalista hajautusta.
25-30 osakkeen jälkeen lisähajautuksesta saatava hyöty alkaa olla minimaalinen. Laajasti hajautetussa salkussa jäljelle jää lähinnä markkinariskiä, eikä ylimääräinen hajautus enää tarjoa sijoittajalle lisäarvoa.
Kolikon kääntöpuoli
Hajauttaminen on kätevä keino vähentää sijoittamiseen liittyvää riskiä luopumatta tuotosta. Siitä huolimatta välillä käy niin, että se yksikin patruuna koituu kohtaloksi ja sijoittaja menettää vähintään osan sijoittamastaan pääomasta. Riskiä ei voi koskaan kokonaan poistaa, sillä markkinariski vaikuttaa jokaiseen osakkeeseen, eikä muistakaan omaisuusluokista ole helppoa löytää täysin riskitöntä vaihtoehtoa.
Hajauttaa ei kannata pelkästään hajauttamisen ilosta. Mikäli salkku on hajautettu esimerkiksi viiteen suomalaiseen konepajasektorin yhtiöön, ei hajautuksesta ole juurikaan hyötyä, sillä yhtiöiden tuloksentekokyky todennäköisesti käyttäytyy toisiinsa nähden hyvin samankaltaisella tavalla kaikissa suhdannesykleissä. Siksi on tärkeää valita salkkuun sijoituskohteita, joiden keskinäinen korrelaatio on mahdollisimman pieni.
Miten liikkeelle?
Helppo ratkaisu on napata salkkuun maailmanlaajuisesti hajautettu osakeindeksirahasto, jolloin hajautus on automaattisesti kunnossa ja kustannukset hyvin maltilliset. Kylkeen voi hankkia myös muihin omaisuusluokkiin sijoittavia kustannustehokkaita rahastoja, jolloin hajautus saadaan hyvälle mallille siltäkin osin.
DIY-henkiset voivat luonnollisesti rakentaa hajautetun sijoitussalkun myös itse. Tällöin huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti kustannuksiin, sillä kaupankäynnistä esimerkiksi ulkomaisilla osakkeilla veloitetaan yleensä suurempia kuluja kuin kotimaisten osakkeiden veivauksesta.
Vaikka hajauttamisella on iso rooli sijoittamisessa, on hyvä pitää mielessä, että tärkeintä on kuitenkin aloittaminen. Hajautuksen ei tarvitse olla kunnossa heti alkumetreistä lähtien, vaan hajautetun salkun voi rakentaa pala palalta ajan kanssa!