Mitä jos sijoittaminen olisikin helppoa ja kivaa, eikä vaatisi syvällistä perehtymistä aiheeseen? Kiitos indeksirahastojen, tämäkin on mahdollista! Kauhean jännittävää tai erityisen mielenkiintoista indeksiin sijoittaminen ei ole, mutta juurikaan helpommin ei valitun markkinan keskiarvotuottoon voi enää päästä.
Mikä on indeksi?
Indeksi koostuu tietystä joukosta arvopapereita. Yleensä se muodostetaan jonkin maantieteellisen alueen osakkeista, kuten S&P 500 -indeksi, joka sisältää 500 yhdysvaltalaista suuren markkina-arvon omaavaa yhtiötä. Suomalainen OMX Helsinki 25 puolestaan pitää sisällään Helsingin pörssin 25 vaihdetuinta osaketta. Indeksi voi koostua myös esimerkiksi tietyn toimialan, kuten esimerkiksi rahoitus- tai raaka-ainesektorin, tai tietyn kokoisten, kuten pienten tai keskisuurien yritysten osakkeista.
Miten indeksin arvo määräytyy?
Indeksi seuraa sen sisältämien arvopapereiden (yleensä osakkeiden) kurssimuutoksia. Yleensä eri osakkeiden painot indeksissä määräytyvät niiden markkina-arvojen mukaisesti. Valitusta joukosta suurimman markkina-arvon omaava yhtiö muodostaa isoimman osuuden myös itse indeksistä. Isoimpien yhtiöiden vaikutus indeksin kehitykseen on siten suurempi kuin markkina-arvoltaan pienemmillä yrityksillä.
Esimerkki: Konkurssipojat Oyj:n markkina-arvo on 40 miljoonaa, Korruptio Groupin 25 miljoonaa ja Sisäpiiritieto Inc.:in 35 miljoonaa euroa. Indeksi koostuu kyseisestä kolmesta yhtiöstä ja osakkeiden painot määräytyvät markkina-arvojen perusteella. Konkurssipoikien osakkeet muodostavat siis 40 % indeksistä, Korruptio Groupin 25 % ja Sisäpiiritiedon 35 %. Jos Konkurssipoikien osakekurssi nousee 10 %, Korruptio Groupin laskee 4 % ja Sisäpiiritiedon nousee 50 %, nousee indeksin arvo 20,5 % (0,4 x 10 % + 0,25 x (-4 %) + 0,35 x 50 %).
Miksi sijoittaa indeksiin?
Indeksiin sijoittaminen tapahtuu yleensä indeksirahaston tai ETF:n kautta. Indeksirahastot eivät käy kauppaa aktiivisesti, joten niiden kulurakenne on huomattavasti aktiivisia osakerahastoja kevyempi. Indeksirahastojen avulla sijoittajan ei tarvitse ymmärtää osakepoiminnasta juuri mitään, mutta silti hän saavuttaa pitkällä aikavälillä markkinan keskiarvotuoton vähennettynä rahaston kuluilla. Vaikka aktiiviset rahastot veloittavatkin sijoittajalta korkeampia kuluja, totuus on se, että valtaosa aktiivisista rahastoista häviää pitkällä aikavälillä passiivisten indeksirahastojen tuotoille.
Esimerkki: S&P 500 -indeksin keskimääräinen vuotuinen tuotto viimeisten reilun 90 vuoden ajalta on noin 10 %. Jos S&P 500 -indeksirahaston kulut olisivat 0,5 % vuodessa, olisi 200 €/kk 40 vuoden ajan kyseiseen indeksiin sijoittaneelle henkilölle jäänyt lopulta käteen lähes 975 000 euroa eli sijoitetulle pääomalle olisi kertynyt noin 880 000 euroa tuottoa. Melkoinen palkinto siitä, että itse ei tarvitse osakkeista ymmärtää juuri mitään.
Miten sijoittaa indeksiin?
Indeksirahastoja löytää useimpien pankkien valikoimista. Oiva ratkaisu on myös valita pörssinoteerattu ETF-rahasto. Hyvä listaus sijoittajan kannalta kustannustehokkaista ETF-rahastoista löytyy tästä Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasin blogikirjoituksesta.
Koska indeksirahastot ovat passiivisia ja niiden tulisi päästä markkinan keskimääräiseen tuottoon, nousevat kulut ratkaisevaan rooliin. Jos vaihtoehtoina on kaksi samaan markkinaan keskittyvää, fyysisiin osakkeisiin sijoittavaa indeksirahastoa, ei ole mitään syytä valita korkeakuluisempaa vaihtoehtoa. Aktiivisissa rahastoissa tilanne saattaa joissain tapauksissa olla eri, sillä salkunhoitaja voi omilla päätöksillään tuottaa lisäarvoa sijoittajalle, jolloin myös korkeampi kulu on oikeutettu.
Kolikon kääntöpuoli
Pelkkää ruusuilla tanssimista indeksisijoittaminenkaan ei ole. Se ei anna mahdollisuutta markkinan voittamiseen, vaan lopputulos on aina keskimääräinen tuotto vähennettynä kuluilla. Indeksisijoittaminen ei myöskään tarjoa menestyksekkäiden osakepoimintojen jälkeistä onnistumisen tunnetta, joka on monelle tärkeä osa sijoittamisen viehätystä.
Indeksirahastot on tarkoitettu pitkäaikaisiksi sijoituksiksi, joten kärsimättömille sijoittajille ne eivät kykene lisäarvoa tuottamaan. Nousukaudella markkinoiden keskimääräinen tuotto kelpaa varmasti suurimmalle osalle sijoittajista, mutta taantuman keskellä keskimääräinen tappio ei varmasti mieltä kauheasti lämmitä. On psykologisesti varsin vaikeaa pitää pää kylmänä osakekurssien syöksyessä, vaikka varsinkin kuukausittain indeksirahastoon säännöllisesti sijoittavalle tilanne olisikin edullinen.
Indeksisijoittaminen on erinomainen vaihtoehto, jos tyydyt keskimääräiseen tuottoon, etkä halua seurata osakemarkkinaa tai sijoitustesi kehitystä aktiivisesti. Mahdollisuudet kerran miljoonasta -tyylisiin onnistumisiin häviävät indeksisijoittajan osalta, mutta tätä helpommaksi sijoittaminen, vieläpä varsin kelvollisin tuloksin, ei enää mene!
"Don't look for the needle in the haystack. Just buy the haystack!" - John C. "Jack" Bogle