Parilta ystävältäni tuli toive, että kirjoittaisin blogissani Sijoittaminen for Dummies -tyylisen artikkelin. Aihepiiri on sen verran laaja, että päädyin lopulta ajatukseen artikkelisarjasta. Ensimmäisessä osassa päätin ottaa käsittelyyn rahastot, sillä ne ovat varsinkin aloittelijoille se vaivattomin ja järkevin tapa perehtyä sijoittamisen ihmeelliseen maailmaan.
Mikä on rahasto?
Rahastoyhtiö kerää varoja yksityishenkilöiltä tai yhteisöltä, jotka se sitten sijoittaa rahaston sijoituspolitiikan mukaisesti esimerkiksi osakkeisiin, korkotuotteisiin tai muihin arvopapereihin. Rahaston arvo perustuu sen omistamien sijoituskohteiden arvonkehitykseen. Alla olevassa kuvassa on esitelty sijoitusrahaston toimintaperiaate lyhyesti esimerkin kautta:
Millaisia rahastoja on olemassa?
Sijoitusrahastot jaetaan yleensä kolmeen luokkaan: korkorahastot, yhdistelmärahastot ja osakerahastot.
Korkorahastot sijoittavat nimensä mukaisesti varansa pääasiassa korkotuotteisiin. Korkorahastoille on tyypillistä pienempi riski, mutta myös pienemmät tuotot. Maltillisen arvonvaihtelun ansiosta korkorahastot sopivat hyvin myös vähän lyhytkestoisempiin sijoituksiin. Korkorahastoja ovat esimerkiksi Säästöpankki Lyhytkorko B, OP-Varovainen (vahvasti korkopainoitteinen yhdistelmärahasto) tai Nordea Korkotuotto B.
Yhdistelmärahastoissa varat sijoitetaan sekä korkotuotteisiin että osakkeisiin. Rahaston säännöissä on yleensä määritelty maksimipainoarvot osakkeiden tai korkojen määrälle. Yhdistelmärahastoissa riski ja tuotto ovat yleensä korko- ja osakerahastojen välistä. Yhdistelmärahastoja ovat muun muassa Säästöpankki Maailma, OP-Maltillinen tai Nordean Säästö 50.
Osakerahastoissa suurin osa rahaston varoista sijoitetaan suoraan osakkeisiin. Osakerahastoissa tuotto-odotus on suurin, mutta niin myös riskikin. Suuremman arvonvaihtelun vuoksi osakerahastoihin sijoittavan tulisi olla valmis pitämään sijoituksensa vähintään 5-10 vuoden ajan. Osakerahastoja ovat esimerkiksi Säästöpankki Osake Maailma, OP-Rohkea, Nordean Maailma tai Nordnetin Superrahastot.
Kiinnitä huomiota kuluihin
Kuluilla on iso merkitys sijoittajan tuottojen kannalta, joten niihin kannattaa kiinnittää huomiota. Kulujen vaikutus kertaantuu lumipalloefektin tavoin sijoitusajan tai säästösumman kasvaessa.
Ilmiötä voi havainnollistaa käytännön esimerkin kautta. Ruokakaupassa Chiquita- ja Pirkka-banaanien muutamien kymmenien senttien hintaero kiloa kohden ei välttämättä tunnu maata järisyttävältä. Kalliimmista banaaneista kertyy vuosien saatossa kuitenkin jo iso lasku, vaikkei Chiquita-banaania varmasti sokkotestissä Pirkka-banaanista erottaisikaan. Sama pätee rahastoihin. Harva rahasto pystyy todella erottumaan niin paljon joukosta, että korkeammat kulut olisivat oikeutettuja.
Asia ei tietenkään ole aivan näin mustavalkoinen. Korkorahastoissa on yleensä pienemmät kulut (ja pienempi tuotto-odotus) kuin yhdistelmärahastoissa ja yhdistelmärahastoissa vastaavasti pienemmät kulut kuin osakerahastoissa. Kulujen vertailu on siis relevanttia vain samantyyppisten rahastojen kesken.
Myös sillä on vaikutusta kuluihin, onko kyseessä passiivinen vai aktiivinen rahasto. Passiivinen rahasto pyrkii seuraamaan esimerkiksi osakeindeksin tuottoa. Esimerkiksi Nordnetin Superrahasto Suomi seuraa OMXH25-indeksin, eli Helsingin pörssin 25 vaihdetuimman osakkeen, sisältöä.
Aktiivisissa rahastoissa puolestaan salkunhoitaja/salkunhoitajatiimi pyrkii voittamaan indeksin valitsemalla rahaston sisällön kyseiseen markkinatilanteeseen ja salkunhoitajan omiin näkemyksiin perustuen, mutta seurauksena on useimmiten huomattavasti korkeammat kulut kuin passiivisissa rahastoissa.
Kuluja tutkiessa suurin huomio tulisi kiinnittää juokseviin kuluihin tai niin kutsuttuun TER-lukuun (Total Expense Ratio). Juoksevat kulut sisältävät kaikki rahaston vuotuiset kulut lukuunottamatta merkinnän tai lunastuksen yhteydessä mahdollisesti perittäviä palkkioita ja mahdollista tuottosidonnaista palkkiota.
Mihin siis kannattaa sijoittaa?
Markkinan keskiarvotuottoon tyytyvälle sijoittajalle helppo valinta on matalakuluinen, passiivinen indeksirahasto, kuten esimerkiksi edellämainittu Nordnetin Superrahasto Suomi, joka on täysin kuluton. Tällöin tuloksena on indeksin mukainen tuotto. Ei yhtään enempää, ei yhtään vähempää. Samalla valitettavasti joutuu luopumaan mahdollisuudesta indeksiä parempaan tuottoon.
Mikäli kuitenkin indeksin voittaminen ja korkeammat tuotot houkuttavat, kannattaa katse suunnata aktiivisten rahastojen puolelle. Kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota kuluihin ja siihen, kuinka paljon rahaston sisältö ja tuotot oikeasti eroavat indeksistä. Muuten voi helposti käydä niin, että sijoittaja maksaa aktiivisen rahaston kuluja rahastosta, jonka kehitys kulkee käsi kädessä indeksin kanssa. Lopputuloksena on siis indeksituotto miinus kulut, jotka nekin ovat isommat kuin passiivisissa indeksirahastoissa.
Valintaan vaikuttavat myös riskinsietokyky ja sijoituksen aikajänne. Mikäli rahoja tarvitsee pian, eikä yöuniaan halua menettää arvonheilahtelujen vuoksi, oikea valinta on korko- tai korkeahkon korkopainon yhdistelmärahasto. Jos puolestaan aikaa ja hermoja riittää, on osakerahasto järkevä ratkaisu.
Step by step: Rahastomerkinnän tai -lunastuksen tekeminen
- Tee rahastosopimus pankin tai muun palveluntarjoajan kanssa. Useimmilla pankeilla tämä onnistuu netissä verkkopankin kautta.
- Suorita rahastomerkintä käymällä pankin konttorissa tai tekemällä se itse verkkopankin/muun kaupankäyntisovelluksen kautta.
- Merkitsemäsi rahasto-osuudet näkyvät sinulla noin 2-3 pankkipäivän kuluessa.
- Anna ajan kulua ja nauti korkoa korolle -efektistä.
- Kun varojen lunastuksen aika koittaa tai rahan tarve pääsee yllättämään, voit myydä rahasto-osuudet pankin konttorissa tai verkkopankin/ muun kaupankäyntisovelluksen kautta.
- Myydyistä rahasto-osuuksista saadut varat näkyvät tilillä 2-3 pankkipäivän päästä.
- Mikäli myyt osuutesi voitolla, joudut maksamaan voitto-osuudesta 30 % veroa. Vero realisoituu maksettavaksi seuraavana vuonna. Mahdolliset myyntitappiot voi vähentää verotuksessa voitoista.
Ennen varsinaisen sijoituspäätöksen tekemistä kaiken ytimessä on oman sijoitussuunnitelman luominen. Mieti tarkkaan, mitä tavoitteita sijoittamisen suhteen sinulla on, ja kuinka pitkäksi aikaa olet valmis rahat tähän tarkoitukseen käyttämään. Mikäli jokin asia askarruttaa, älä epäröi kääntyä asiantuntijan puoleen!