Sijoittaminen on siinä mielessä armollinen laji, että usein jo keskimääräiselläkin suorituksella pääsee hyvään lopputulokseen. Markkinoiden voittaminen on kuitenkin asia aivan erikseen. Ylituottoa saavuttaakseen täytyy olla parempi kuin muut, mikä tarkoittaa, että sinun pitää myös ajatella paremmin kuin muut.
Ensimmäisen asteen ajattelu
On helppo havaita, että Neste ja Revenio ovat erinomaisia yhtiöitä. On helppo huomata, että Stockmann ei ole Helsingin pörssin yhtiöistä kaikista parhaassa asemassa. On helppo tarkastella Norwegian Air Shuttlen kurssikäyrää ja todeta, että yhtiön markkina-arvosta on sulanut lähes 99 prosenttia kuluvan vuoden aikana. On helppo tutkia Fastlyn liikevaihdon kehitystä ja todeta, että yhtiö kasvaa hurjaa vauhtia. On myös helppo laittaa Helsingin pörssin yhtiöt järjestykseen osinkotuoton perusteella ja siten löytää lukujen valossa pörssin tuottoisimmat osinkokoneet.
Näillä ajatuksilla ei kuitenkaan valitettavasti kovin pitkälle pötkitä. Kyseiset faktat ovat kaikkien saatavilla ilman juuri minkäänlaista vaivannäköä. Et voi odottaa olevasi parempi kuin muut ja saavuttavasi ylituottoa, mikäli hyödynnät sijoitustoiminnassasi ainoastaan pintapuolista ensimmäisen asteen ajattelua.
Toisen asteen ajattelu
Markkinat voittaakseen täytyy ymmärtää mitä muut ajattelevat. Omista ajatuksistasi ei ole juurikaan hyötyä, mikäli et pysty suhteuttamaan niitä siihen, mitä muut kyseisestä asiasta ajattelevat. Revenio voi hyvin olla Suomen paras pörssiyhtiö, mutta ovatko myös kaikki muut sitä mieltä? Mikäli vastaus on kyllä, on hyvin todennäköistä, että Revenion ylivertaisuus on jo hinnoiteltu osakekurssiin.
Sijoittajan täytyy ylituottoa saadakseen kyetä toisen asteen ajatteluun (second-level thinking). On käytävä läpi erilaisia skenaarioita, niiden todennäköisyyksiä ja etenkin sitä, mitkä ovat muiden sijoittajien näkemykset ja mitä osakekurssiin on jo tällä hetkellä hinnoiteltu. Miljoonat ihmiset ympäri maailman tavoittelevat jokaista saatavilla olevaa tuottoeuroa, joten sinun täytyy aina olla askeleen muita edellä.
Yksinkertaistettuna ensimmäisen ja toisen asteen ajattelua voisi vertailla seuraavan esimerkin avulla:
Ensimmäisen asteen ajattelu: "NoHo Partnersin tulos tulee koronapandemian takia olemaan heikko, joten myyn NoHon osakkeet pois."
Toisen asteen ajattelu: "NoHo Partnersin tulos tulee koronapandemian takia olemaan heikko, mutta muut sijoittajat näkevät yhtiön tilanteen paljon synkempänä kuin se onkaan. NoHon tulos tippuu todennäköisesti vähemmän kuin markkina odottaa, joten ostan lisää NoHon osakkeita."
Esimerkkiä on selkeyden vuoksi kärjistetty ja yksinkertaistettu, mutta se antaa osviittaa siitä, miten paljon enemmän aikaa ja vaivaa toisen asteen ajattelu ja markkinoiden voittaminen vaatii verrattuna ensimmäisen asteen ajattelun yksinkertaisiin päätelmiin.
Guess 2/3 of the average
Järjestin Instagram-seuraajilleni pienen haasteen hyödyntämällä Alain Ledouxin 1980-luvulla kehittämää peliä nimeltä guess 2/3 of the average (tunnetaan myös nimellä p-beauty contest game). Jokainen osallistuja sai valita väliltä 0-100 numeron, jonka uskoi olevan kaksi kolmasosaa kaikkien vastausten keskiarvosta. Jos pelissä olisi kolme pelaajaa, joiden vastaukset ovat 20, 40 ja 60, olisi vastausten keskiarvo 40 ja pelin voittava vastaus siis kaksi kolmasosaa luvusta 40 eli noin 27.
Vastaukset voidaan rationaalisuuden perusteella jakaa useaan eri tasoon:
Taso 0: Pelaaja valitsee vastauksen satunnaisesti lukujen 0-100 välillä.
Taso 1: Pelaaja uskoo, että muut pelaajat valitsevat vastauksensa satunnaisesti, jolloin vastausten keskiarvon pitäisi olla lähellä lukua 50. Tällöin pelaajan vastaus olisi kaksi kolmasosaa luvusta 50 eli 33.
Taso 2: Pelaaja pohtii myös mitä muut pelaajat ajattelevat ja uskoo, että muut pelaajat valitsevat vastauksensa tason 1 logiikan mukaisesti, jolloin vastausten keskiarvon pitäisi olla lähellä lukua 33. Tällöin pelaajan vastaus olisi kaksi kolmasosaa luvusta 33 eli 22.
Taso 3: Pelaaja uskoo muiden pelaajien järkeilevän vastauksensa tason 2 logiikan mukaisesti, jolloin vastausten keskiarvo asettuisi lähelle lukua 22. Tällöin pelaajan vastaus olisi kaksi kolmasosaa luvusta 22 eli noin 15.
Jos yllä esitettyä ajatusketjua jatketaan loputtomiin, päädytään matemaatikko ja taloustieteen nobelisti John Forbes Nashin mukaan nimettyyn Nashin tasapainotilaan (Nash equilibrium), jonka mukaan paras mahdollinen vastaus olisi nolla. Pelin voittamisen kannalta se ei todellisuudessa kuitenkaan yleensä ole paras ratkaisu, sillä iso osa vastauksista noudattaa suurella todennäköisyydellä tasojen 2-3 logiikkaa, jolloin optimaalinen vastaus pelin osallistujista riippuen asettuu usein lukujen 10 ja 20 välimaastoon.
On kuitenkin helppo rajata joitakin vastausvaihtoehtoja pois. Vastausten keskiarvo ei voi olla enempää kuin 100, joten kaikki luvun 66,7 (kaksi kolmasosaa luvusta 100) ylittävät vaihtoehdot voi heti rajata pois. Oletettavasti myös suurin osa muista pelaajista ymmärtää saman, jolloin vastauksen ei ainakaan kannata olla suurempi kuin kaksi kolmasosaa luvusta 66,7 eli noin 44,5.
Pelin tulokset
Instagramissa järjestämääni peliin kertyi yhteensä 58 vastausta, joiden keskiarvoksi muodostui lopulta noin 25. Voittava vastaus oli siis tällä kertaa kaksi kolmasosaa luvusta 25 eli noin 17. Vastaukset jakautuivat alla olevan kaavion mukaisesti:
Noin 55 % vastaajista noudatti vähintään toisen asteen ajattelua ja päätyi vastauksessaan lukuun 22 tai sen alle. Samaan aikaan noin 16 % vastaajista päätyi "lähes mahdottomaan" vastaukseen eli vastasi luvun 45 tai yli.
Saksalainen tiedelehti Spektrum der Wissenschaft järjesti vuonna 1997 vastaavan kilpailun, johon saapui 2 728 vastausta. Vastausten keskiarvo oli noin 22, josta kaksi kolmasosaa on noin 15. Samana vuonna myös yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja nobelisti Richard Thaler keksi järjestää saman kilpailun artikkelinsa yhteydessä Financial Times -lehdessä. Tällöin monet FT:n lukijat olivat tarpeeksi fiksuja päätyäkseen vastaamaan nolla, mutta koska jokaiseen joukkoon mahtuu myös hyvä nippu ensimmäisen ja toisen asteen ajattelijoita, voittava vastaus oli lopulta 13.
Muista nämä
1. Saavuttaaksesi ylituottoa sinun pitää ajatella paremmin kuin muut. Tämä tarkoittaa, että sinun olisi hyvä tietää, mitä muut ajattelevat.
2. Loistavien tulosten saavuttamiseksi sinulla pitää olla valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä, jotka osoittautuvat paikkaansapitäviksi.
3. Hyödynnä toisen asteen ajattelua. Moni sijoittaja turvautuu toiminnassaan ensimmäisen asteen ajatteluun, mikä avaa toisen asteen ajattelijoille mahdollisuuden ylituottoon.
4. Kaikki sijoittajat eivät voi voittaa markkinaa, koska kaikki sijoittajat yhdessä muodostavat markkinan.
Disclaimer: Tämän kirjoituksen sisältöä ei tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä arvopapereita. Tämän kirjoituksen sisältö kuvastaa kirjoittajan omia näkemyksiä, eivätkä tässä kirjoituksessa esitetyt ajatukset ole sijoitusneuvoja. Sijoitusneuvoja ei voi antaa tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita sijoitukseen olennaisesti vaikuttavia tekijöitä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoitusten arvo voi muuttua ja sijoitustoiminta sisältää riskin sijoitetun pääoman menettämiselle jopa kokonaan.