Oli kiinnostuksen kohde, poliittinen suuntautuminen tai koulutus sitten mikä hyvänsä, kaksi asiaa vaikuttaa meihin kaikkiin: raha ja terveys. Taloutta pidetään usein matematiikkaan pohjautuvana tieteenä, jossa erilaiset kaavat ja laskelmat ovat avain onneen. Totuus on kuitenkin se, että niin sijoittamisessa kuin henkilökohtaisen talouden hallinnassakin kyse on pitkälti psykologiasta ja käyttäytymisestä.
Sijoittamisessa tärkeintä on se, että pysyt pelissä mukana riittävän pitkään. Jokaisen suunnitelman tärkein osa on suunnitelma sen varalta, että kaikki ei menekään alkuperäisen suunnitelman mukaan. Vaikka todennäköisyydet olisivatkin matemaattisesti sinun puolellasi, huono tuuri voi aina jatkua niin pitkään, että tiput pelistä pois. Tämä on kriittistä sijoittamisen suurimman ihmeen, korkoa korolle -ilmiön, suhteen, sillä sen täysimääräinen hyödyntäminen vaatii vuosikymmenien verran aikaa. Kuten Charlie Munger aikoinaan asian muotoili: "The first rule of compounding: never interrupt it unnecessarily".
Jokainen meistä on erilainen. Jokaisella on omat lähtökohtansa, kokemuksensa ja tavoitteensa. Sen takia jokainen meistä tekee erilaisia päätöksiä myös rahan suhteen. 60-vuotias Ville voi tavoitella eläkkeelle jäämistä kolmen vuoden kuluttua ja makuuttaa 500 000 euron säästöjään osittain säästötilillä ja osittain korkopapereissa. Hänen näkökulmastaan tämä voi olla täysin järkevää, mutta 20-vuotias uhkapeluri Kalle pitäisi Villen strategiaa täysin järjettömänä. Erilaiset kokemukset, erilaiset näkemykset ja erilaiset tavoitteet johtavat siihen, että markkinoilla nähdään usein irrationaalisilta vaikuttavia tapahtumia.
Kirja minuutissa on juttusarja, jossa tiivistän lukemistani kirjoista heränneet mielenkiintoisimmat ajatukset minuutissa luettavaksi kokonaisuudeksi. Tällä kertaa käsittelyssä on Morgan Houselin The Psychology of Money.