Mitä jos olisi olemassa teoria, joka selittäisi kaikki maailmankaikkeuden fysikaaliset ilmiöt? Fyysikot ja kosmologit ovat vuosikymmenten ajan pyrkineet yhdistämään kvanttimekaniikan ja suhteellisuusteorian ns. kaiken teoriaksi (engl. theory of everything). On mahdollista, ettei kaiken kattavaa teoriaa ole olemassakaan, mutta löytyessään se voisi mahdollistaa sen, että jokaisella olisi mahdollisuus ymmärtää, miksi maailmankaikkeus on sellainen kuin on. Toisaalta, mikäli kaiken teoria onnistutaan kehittämään, voi se olla liian monimutkainen hyödynnettäväksi tai suuren joukon ymmärrettäväksi.
Kaiken kvanttiluonteen ja kosmisen inflaation teorioiden pohjalta on myös mahdollista, että oma universumimme on vain yksi monista, jotka yhdessä muodostavat ns. multiversumin. Muissa universumeissa saattaa olla omat luonnonlakinsa, jotka poikkeavat täysin tuntemamme universumin ominaisuuksista. Tämän todistaminen on kuitenkin hankalaa, sillä antrooppisen periaatteen mukaisesti voimme havaita vain maailmankaikkeuksia, joissa olemassaolomme on mahdollista.
Stephen Hawking näkee kaiken teorian suhteen kolme mahdollisuutta:
- On olemassa kaiken teoria, jonka lopulta löydämme
- Osittaisten teorioiden päällekkäiset ominaisuudet auttavat meitä ymmärtämään maailmankaikkeutta yhä paremmin ajan myötä
- ”Lopullista” kaiken teoriaa ei ole olemassa
Oli totuus mikä tahansa, on ihmiskunta joka tapauksessa ottanut kosmisessa mittakaavassa äärimmäisen lyhyessä ajassa valtavan harppauksen Aristoteleen ja Ptolemaioksen aikojen maakeskisestä maailmankuvasta kaiken teorian ja maailmankaikkeuden täydellisen ymmärtämisen kynnykselle.
Kirja minuutissa on juttusarja, jossa tiivistän lukemistani kirjoista heränneet mielenkiintoisimmat ajatukset minuutissa luettavaksi kokonaisuudeksi. Tällä kertaa käsittelyssä oli Stephen Hawkingin A Brief History of Time: From the Big Bang to Black Holes.